Setsubun teetilaisuudesta inspiroituneena pohdin, mikä voisi olla teen symbolinen merkitys elämässämme. Japanilainen teeseremonia (Urasenken oppilaat eivät yleensä käytä seremonia-sanaa) on oiva esimerkki siitä, kuinka kupillinen teetä voi kätkeä itseensä kokonaisen maailman ja filosofian, joskus jopa uskonnon. Kaiken ydin on rauha, jota tämä maailma ja jokainen meistä kaipaa. Urasenken suurmestari Hounsai Sōshitsu Sen (1923-2025), jonka ansiosta japanilaisesta teetaiteesta tuli kansainvälisesti tunnettu, totesi ”Chadō on rauhan tie”. Hän itse entisenä kamikaze-lentäjänä oli äärimmäisen sodanvastainen henkilö ja toivoi, että tee voi johdattaa kohti dialogia ja rauhaa.
Mielestäni japanilainen teekulttuuri ja siihen liittyvät filosofiset käsitteet ovat monella tapaa kiehtovia, vaikka buddhalaisuus tai teetaide sinänsä ei kiinnostaisikaan. Näitä käsitteitä voi mainiosti soveltaa omassa arjessamme ja elämässämme.
Teen juominen on Japanissa taidetta, elämäntyyli, rituaali, henkinen ideaali – chado, teen tie tai polku. Teemestari Sen Non Rikyu kodifioi teeseremonian elementtejä, jotka perustuvat buddhalaiseen filosofiaan, ja loi käsitteet harmonia, kunnioitus, puhtaus ja mielenrauha.
wa harmony harmonia
Harmonia tarkoittaa isännän/emännän ja vieraiden vuorovaikutuksen ihanteellista luonnetta. Lisäksi sillä tarkoitetaan vuodenajan, käytettyjen astioiden ja välineiden, tarjoiltavien ja teetilaisuudessa vallitsevan tunnelman harmoniaa. Sitä voimme luoda myös omassa arjessamme. Harmonian käsite kuvaa yhteyden tunnetta luonnon ja muiden kanssa, ykseyttä, herkkyyttä suhteessa toisiin ihmisiin ja ympäristöön. Harmonia johtaa mukaviin, draamavapaisiin ihmissuhteisiin ja rauhaan.
kei respect kunnioitus
Kunnioitus tulee ihmisten hyväksymisestä sellaisina kuin he ovat. Se on jotain, mitä saamme, kun tarjoamme ystävällisyyttä ja nöyryyttä (pikemmin: japanilainen palvelualttius ja -asenne, lue lisää Arto Lindblomin ja Heikki Valkaman kirjasta Omotenashi, Vastapaino 2024). Kunnioitus koskee myös esineitä ja ympäristöä: isännän/emännän ja vieraiden pyrkimys käsitellä välineitä kunnioittavasti ja huolellisesti/varovasti. Vieraat arvostavat kattausta, yksityiskohtia ja kaikkea mitä isäntä/emäntä ovat valmistaneet vieraita varten. Toisten huomioiminen ja läsnäolo myös jokapäiväisessä elämässä.
sei purity puhtaus
Puhtaus viittaa sekä siisteyteen että yksityiskohtien huomioimiseen teeseremoniassa. Perinteisesti tilaisuuteen osallistuvat vieraat kulkevat teehuoneeseen kivipolkua roji pitkin, pesevät kätensä ja suunsa pienellä kivialtaalla ennen teehuoneeseen sisään astumista. Kävellessään polkua vieraat siirtyvät meluisasta, likaisesta maailmasta teehuoneen puhtaaseen ja hiljaiseen tilaan. Sei viittaa myös sydämen puhtauteen ja vapauteen kaikesta maallisesta, tavaroista ja statusasemasta, muistutus etsiä ja nähdä jokaisessa hänen hyviä puoliaan, luottaen, välittäen ja tuomitsematta.
jaku tranquillity tyyneys/mielenrauha
Jaku on aktiivinen hiljaisuuden, rauhan tila – tyyneyden tunne. Urasenken koulun oppien mukaan kolme ensimmäistä periaatetta voi saavuttaa suhteellisen helposti ja nopeasti, kun tämä neljäs prinsiippi vaatii jatkuvaa harjoittelua. Urasenken opetuksen mukaan ”ihminen, jonka sydän kallistuu teetä kohti, on valmistautunut lähestymään täydellistä hiljaisuutta ja jakun tyyneyttä”. Rauhallisena pysyminen riippumatta siitä, mitä elämässämme on meneillään, antaa meille mahdollisuuden ajatella selkeästi ja reagoida asianmukaisesti.
-Inna
2.2.2026